Kahdeksan
vuoden teatteripolulleni on mahtunut kaikenlaista. On ollut
merirosvoseikkailua, villin lännen meininkiä, Bel Aminon -seikkailua ja itse
kirjoittamani Ben Rappaaja -näytelmä. Olen ollut mukana Viimeisessä laulussa,
Rautapuussa sekä Kymmenessä pienessä eskimotytössä, jossa olin valoja ohjaamassa.
Näiden lisäksi olen ollut Möhkön kesäteatterissa Suma-näytelmässä kahtena
kesänä peräkkäin. Suma kuului Möhkö-trilogiaan ja oli sen viimeinen osa. Olen
myös ollut näyttelemässä Möhkössä Pietari Toropaisen Pilvilinnassa sekä Mottimestarissa
– jota esitetään vielä ensi kesänäkin.
Nyt on
vuorossaan Hair-musikaali. On hienoa olla mukana tällaisessa
musikaaliprokiksessa ensimmäistä kertaa. Vasta olimme elokuussa lukemassa
plaria, miettimässä näytelmän kohtauksia ja nyt jo täällä – reilu viikko ensi-iltaan!
Kyllä harjoitusaika rientää nopeasti!
Roolini
musikaalissa on Neil Woof, mutta se lyhennetään ilmeisesti vaan Woof. Woof on
huumorityyppiä, joten näytellessä pitää ottaa siltä kannalta. Woof on myös
villi joissain kohtauksessa – välillä se saattaa olla liiankin villi. Mutta
Woofilla on oma persoonansa, niin kuin muillakin näytelmässä olevilla
roolihenkilöillä.
Ensi-ilta
lähenee ja alkaa polttelemaan jo jonkin verran. Aina esitysten alussa on hirmuinen
jännitys, mutta sitten se vaan häipyy yhtäkkiä pois. Lavalla kuuluu tehdä se
mitä on tehtäväkin! Hair-musikaali jää varmasti mieleen päätyttyään. J
Niko
Hurskainen: Woof
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti